sunnuntai 26. helmikuuta 2012


Kuvia rannalla rymyämisestä...


Sunnuntai päivää viettelimme laumalla ulkoillen rannalla auringon paisteesta nauttien ja kävimme myös pikku lenkillä. Kivaa oli taas leikkiä ja rymytä ja uni maistuikin kovin hyvin sisälle päästyä...


Ukko iskä kaislikossa...
Mummon kanssa leikkejä...
 


Taigan kanssa...
Mette mummo on hienohelma arvonsa tunteva  kuningatar joka kuitenkin tänne maalle tullessaan villiintyy leikkimään ja riekkumaan... Rapsutuksia ja herkkuja rakastava lällykkä näytti kyllä tykkäävään  lapsenlapsestaan <3

 Lumessa rymyäminen on vaan niin kivaa :)  talvisin terveisin Saaga!


lauantai 25. helmikuuta 2012

Saagan tekkuja...

Saaga sai kylään mummonsa Metten viikonlopuksi.
 Ihmiset tulivat ihailemaan perheen lisäystä ja Mette mummokin otti heti suopeasti uuden tulokkaan vastaan. :) 
Kolmen vaalean yhteen kuvaan saaminen ei sitten ollutkaan niin helppohomma, kukaan kun ei malttanut poseerata ainakaan samaan aikaan :) 

Lauantaina koko lauma ulkoili kotirannalla riekkuen...
jäällä hengaillaan...

kaislojen seassa kirmailu on kivaa...
Iskä vahtii laumaa...
    tässä Mette mummon kanssa...

 minne isot edellä sinne pieni perässä...
 paikka nimeltä jemma... kaiki kolot on hirmu kivoja...

 Hellyyttäviä hetkiä väsyn iskettyä...

Emäntä heräili päivällä yövuoron jälkeen ja porukalla sille menimme toivottelemaan huomenta...
voi rakkaat <3 



torstai 23. helmikuuta 2012

Lukan kuulumiset





Olemme isäntäväen kanssa harjoitellut ahkerasti istumista, tassun antoa, jättämistä ja kierimistä. Maahan menoa en vielä ymmärrä kunnolla. Alan aina lattiaa kaivamaan. Mutta hiljaa hyvää tulee sanon minä.  Olen ahkerasti ulkoilut ja rakastan lunta. Siellä on kiva loikkia ja kaivaa oikein suuria monttuja ja teen välillä löytöjäkin. Suurimmaksi osaksi isäntäväki ottaa ne pois minun suustani, etten vaan söisi niitä.- Energiaa minulla on ja sen vuoksi sain ensimmäinen aktiivi lelun. Se on kuution muotoinen ja siellä sisällä herkkuja. En ole vielä tajunnut miten sitä herkkua sieltä saa ulos. Laitan vaan kuonon sisään ja kuljetten sitä pitkin taloa.


Olemme saaneet myös vieraita, jotka ovat ihastelleet minua ja tapojanikin :) Vaikka välillä olen riiviö osaan vieraitten seurassa käyttäytyä. Täällä on käynyt molempien isäntäväen vanhemmat ja viikonloppuna tulee käymään isäntäväen pikkuveljet :) Tänään kävimme myös ajelemassa, että tottuisin autoiluun. Aluksi vähän jänskätti kun en oikein osannut asettua paikoilleni, mutta loppujen lopuksi päätin vaan ruveta nukkumaan. Muuten sisäsiisteyskin alkaa pikkuhiljaa olla hanskassa. Ruuan jälkeen menen takapihan ovelle istumaan ja saatan ääntäkin päästää- kyllä pari vahinkoakin on tullut, kun isäntäväki ei ole kerennyt avata ovea, mutta nekin käyn tekemässä paperille!

Ainiin, korvani nousi tänä aamuna kunnolla pystyyn! -mutta toinen pysyttelee vielä vähän matalalla.:)

Tällaiset kuulumiset meiltä Kuopiosta! :) 



keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Saagan terveiset




Täällä viettelen aikaani vuoron perään emännän ja isännän hoidossa, järjestivät niin kun eivät vauvvalomaakaan saaneet -ihan hölmöä enhän minä kauaa pieni ole... Toisekseen emoni yksinhuoltajuus vaihtui isälleni ja koiralaumaani kuulu isäni Ukon lisäksi toinen lapinkoiran Taiga 2v.



Heti kotipihaan päästyäni läksin reippaana yksin tutkimaan pimeää pihaa ja koira tarhaa, reippaana myös katsastin talon läpi, portaatkin ihan helpponakki.
Hiukka jänskätti alkuun Taiga joka silmät loistean riensi minua nuuhkimaan ja innoisaan leikkimään pyytämään, isä Ukkoakin piti vähän nuuhkutella ensi varovasti. Mutta seuraavana aamupäivänä jo temmelsin leluineni hippaa ja ulkonakin Taigan kanssa pitkin hankia ja isältä opin tässä miten yhdessä Taigaa on kiva kiusata.
Ulkoilleet olemme paljon ja minut pitää kalastaa sisälle kun en malttaisi, vaikka emännän mielestä minulla olisi jo muka kylmä. Tänään kävimme hihnassa pienellä kävely lenkillä ja tapasimme naapurin hoitolapsia, niitä menin iloisesti tervehtimään. Tarhoissa haukkuvat koirat saivat minut vähän epävarmemmalle kannalle mutta enpä minä niitä murehtimaan jäänyt reippaana häntäpystyssä Ukon ja Taigan matkaan. Porukassa mennessä panta ja hihna unohtui samantein, mutta enhän minä nyt ihan samaa mieltä niiden laitosta ole
Ulkona olen kyllä käynyt monta kertaa onnistuneestikin jo kakalla ja pissallakin mutta ihan vaan ihmisten riemuksi säästän aina sen verran että voin ulkoa tullessa varmuuden vuoksi tirauttaa vielä lattiallekin, tai niin kuin illalla säntäsin ulkoa oven raosta emännän jalkojen välistä takaisin sisälle eteiseen pissille -tällä saralla minulla on kuulemma vielä opittavaa mutta kaikki ajallaan.
Harjaan olen kanssa tutustunut, se olis kyllä kauheen kiva purulelu, seisomista ja hampaiden katseluakin ihan pikkaisen. Nimeäni huutaessa taitaa muu lauma keretä kyllä ennemmin paikalle ihmettelmään ennenkuin minä maltan. Tosin mamma on kyllä iloinen miten hyvin "ei" on mennyt perille, kun on joutunut minua neuvomaam mitä saa mennä järsimään -ei näköjään johtoja, kumman nuuka niistä. Yöni olen nukkunut kyllä suht ok, mitäs nyt tulee kotiin keskellä yötä herättelemään niin pitäähän sitä vähän touhuta ennenkuin uudestaan käydään nukkumaan ja eihän sitä nyt niin kauan malttaisi nukkuakaan -ihme unikekoja...
Ikävää en ole itkeskellyt, mutta kylläpä minusta ääntä lähtee ja olen aika jäärä kun haluan tahtoni läpi, emäntä on sitä mieltä että minun kanssa saa olla tarkkana ettei tule kuritonta kakaraa -mitähän se lie sillä tarkoitti
Ruuan perään en kyllä mikään ahmatti ole tai herkkujen perään kyllä ja tokihan iskän ruuat on paljon parempia varastaa, Taigan kupille ei kyllä kerkeä ja eipä se minua sinne kyllä päästäisikään.
Kovasti olen saanut ihailijoita ja minua on käyty jo tervehtimässäkin, ehkäpä mummonikin viikonloppuna -jännää...
Näihin iloisiin kuulumisiin tällä erää, silloin kun en nuku rellestän koko sydänmeni pohjasta...
-nyt nukkuu pää minun varpaillani


tiistai 21. helmikuuta 2012

Mörrin kuulumisia


Hei rakkaat sukulaiset.
Olen nyt asustellut täällä Ritoharjunkujallani, mailla jotka omistan. Minusta on ollut valtavasti apua erilaisissa kotihommissa. Erityisesti lumenkolaamisesta ei tulisi mitää ilman minua. Pystyn helposti ulkoilemaan piiiiiitkiä aikoja ja r-a-k-a-s-t-a-n lumihankea, ja sieltä työntyviä risuja. Valloitan mielelläni lumisia vuoria, mitä kasvaa näillä main paljon.

Olen ollut sisätiloissa tosi siististi. Vain kaksi kertaa on tullut parketille. Silloinkin olin kyllä ihan varma, että osuisi paperille, koska yhdet jalkani olivat rapisevan paperin päällä. Pissa tulee helpommasta kohdasta kehoani, ja se nyt tietenkin osuu niin, että Ulla ja Petri kehuvat minua jatkuvalla syötöllä. Ulos kuitenkin pisaisen kaikista mieluiten, oikeastaan välittömästi kun ovesta pääsen. Siitäkin minua kovasti kehutaan.
Ihan valtavan valtavasti en ole jaksanut syödä täällä. Paitsi melkein yhden kokonaisen puruluun olen syönyt. Safkat on kyllä olleet hyvät, ja tuovat lapsuusmuistoja mieleeni. Vatsanikin on toiminut hyvin, ekan päivän jälkeen, jolloin oli pieni jänskätys ehkä päällä.


Tänään on ollut hieman jännähkö päivä. Kävin autolla sellaisessa paikassa, missä oli kaikki minun leluni ja ruokani. Sieltä nämä ihmiset ostivat minulle tyylikkään pannan ja talutushihnan. Autoilusta sen verran, että se on ihan rentouttavaa, varsinkin jos saan olla näiden ihmisten sylissä. Se on hauskaa, että missä milloin kuljenkin, niin saan kyllä ihastuneita huokauksia osakseni. Ne kaikki tyypit tuolla eripuolilla eivät malta olla rapsuttelematta, mutta se onkin tosi kivaa ja joskus vähän lipisen sitten heitäkin. Tarkoitukseni on antaa hyvää mieltä ympärillenikin. Myös yksi Henkka jaksoi eilen rapsutella mua pitkään. Hän olikin tosi mukava, ja aivan varmasti aioin joskus hänen luokseen vähän yökylään. Tosin en kyllä ihan lähiaikoina, koska en ole niin vielä siivonnut enkä rymsteerannut täälläkään huonettani kunnolla.
Tänään aion olla kiva pian saapuville Eelille, hän on puolivuotias, Viljamille 2 vuotta ja vanhemmilleen, joista toinen on kai tämän Ulla-Maijan veli. Tulevat luokseni ihan yöksi asti. pääsenkin ihanasti näyttämään kaikki taitoni ja nämä mun maani heillekin.
Nyt kyllä nukuttaa, nuo ovat ulkoilleet niin kovasti tänään ja pakkohan heitä on sitten tuolla pihalla vahtia.
Parhain lipsaisuterveisin, poikanne Mörri.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Lukan elämää Kuopiossa



Ensimmäinen yö meni meillä hyvin, vaikka Lukaa ei nukuminen aluksi kiinnostanut. Leikittiin ja juostiin huushollia ympäri ja käytiin tutustumassa takapihaan. Se oli hieman jännittävää, lunta oli niin paljon ja kun isäntäväki alkoi lapioimaan se vähän pelotti ja haukahtelin samalla lapiolle.. Mutta loppujen lopuksi väsymys vei voiton.

Luka osasi myös meitä isäntäväkeä pitää yö aikaan hereillä, jos kukaan ei herännyt alkoi armoton haukkuminen ja vinkuleluilla leikkiminen.  Kuitenkin hän jaksoi hetken ja saman tie meni lempipaikalleen nukkumaan. Lopullinen herätys meillä tapahtui 06.00. Jolloin Lukan kanssa kävimme aamupissillä pihalla. Pienen leikkituokion jälkeen me yritimme herätellä toista osapuolta leikkiin mukaan, mutta ei siitä tullut mitään :D 



Samana aamuna katsoimme myös Lukan kanssa vähän telkkaria, poika oli hieman ihmeissään ja pariin kertaankin telkkarille haukahteli.. 

Pienten päikkäreitten ja ruokahetken jälkeen oli aika lähteä taas pihalle. Ensimmäistä kertaa panta ja hihna kaulaan, joka ei Lukaa hirveästi mielyttänyt. Vähän jos rimpuili vastaan, mutta loppujen lopuksi käveli todella nätisti hihnassa. Lumi on todella mukava asia, eikä millään olisi malttanut tulla takaisin sisälle. Istumistakin harjoittelimme herkuilla ja Luka tajusi homman idean. Ei-sana on kuitenkin vielä hitusen hakusessa, mutta pikkuhiljaa opitaan :)




Tänä aamua eli maantaina Luka oli isäntäväen mieleen. Saimme nukkua vähän pitkään. Herättyämme kävimme pissillä takapihalla ja söimme aamupalan. Leikkihetken jälkeen kävimme koko poppoo kävelemässä. Annettiin Lukan tutustua läheiseen kävelypolkuun, joka vei läheiselle kaupalle. Siellä poika sai paljon huomiota ohikulkijoilta :) Samalla nähtiin villakoira, joka aluksi pelotti,  mutta pienen pelonhetken jälkeen mielellän lähettiin seuraamaan tätä pientä ohikulkijaa:)

Iltalenkillä kävimme vähän kauempana kotipihalla ja vastaan tuli isompi koira, chowchow ilmeisesti.  Lukaa aluksi jännitti, tuli jalkojen väliin istumaan ja katseli tätä isompaa koiraa. Vähän aikaa rupattelimme naapurin kanssa ja ilmeni, että hänenkin koira on Luka :) Naapuri nimitti heidät heti katumme kuninkaiksi :D

Lukalla riittää energiaa ja välillä tulee todellinen energian lataus juostaan taloa ympäri ja kaikilla leluilla täyttyy samaan aikaan olla leikkimässä :D


Nyt hyvää yötä toivottaa Luka ja isäntäväki!



Sulon kuulumisia


Ensimmäisen yön Sulo nukkui oikein hyvin vaikka nukkumisaika oli klo 22-06. Heräämisaika ei ollut oikein isäntäväen mieleen. Ei ehditty pissille ulos, mutta käytiin kuitenkin katselemassa pihan touhuja. Isäntäväen pitää opetella vielä vähän nopeuttamaan omia aamujuttuja että Sulo pääsisi pissalle uloskin asti. Sulo ei ole muuten kertaakaan kakannut sisälle!

Pienten unien ja ruokailun jälkeen lähdettiin tallille ja Sulon automatka meni Tuulin sylissä nukkuessa. Tallilla oli paljon mukavia ihmisiä käymässä ja mahtava keli! Sulolle tuli myös mukavaa koiraseuraa vajaan parin vuoden ikäisestä russelliuros Gogosta! Pojilla oli mukavat leikit sillä aikaa kun Tuuli kävi ratsastamassa pienen lenkin. :) Sulo oli melkein Gogon kokoinen, joten painiminen poikien kesken oli oikein hauskaa ja turvallista. Gogo on todella hyväkäytöksinen koira hevosia kohtaan joten Sulolla on hyvä roolimalli tallilla. Eipähän opi turhaan haukkumaan hevosille. Sulo aristeli hevosia kovasti, mutta ei kuitenkaan haukkunut! Lauman neljättä ja isointa jäsentä käytiin kuitenkin sylistä haistelemassa. Vanha neiti oli herttainen ja utelias. Kääpiön ja jättiläisen ensi tapaaminen onnistui siis todella hyvin!






Tallin jälkeen edessä oli vielä lumityöt. Tuuli jännitti miten Sulo jaksaisi touhuta mukana kun lunta oli niin paljon ja koira oli ollut jo tallilla mukana. Huoli oli kuitenkin turhaa, sillä Sulolla vauhti vain tuntui kiihtyvän! Kahden kolan jahtaaminen oli Sulosta parasta viihdettä ja kaikki ohikulkijat tuli lumottua hyvällä käytöksellä. Sulolla oli vielä hurja hepuli sisällä ja onnen pissi pääsi petiin kun uuden luun heittely oli niin mukavaa hommaa!



Sulon kanssa ollaan harjoiteltu istumista, luoksetuloa ja talutusta. Sulo tottelee omaa nimeään loistavasti ja luoksetulo on ollut lähes moitteetonta. Istumisen opettelukin on lähtenyt hyvin käytiin . Hihnassa kulkeminen tuntuu vielä aika nurjalta ja pannan laittaminen on vähän kurjaa mutta varmasti paranee kun vaan jaksaa harjoitella. :) Ei-sana opettelu on vielä vähän hakusessa. Liekkö vikana valikoiva kuulo ;D
Illalla tulee kummisetä käymään ja sitä me täällä innolla odotetaan! Sulolla on kauheasti energiaa ja tuntuu että pentuajan päiväunet on takana päin. :D



Rakkaudella: Sulonne ja isäntäväki

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Toiset jäähyväiset


Tänään tuli aika antaa Sulo ja Saaga uusiin koteihin. Tässä vielä kurkkivat kaikki kolme pentulasta. Palvelusväki aikoo nyt purkaa koko pentulan, jottei minunkaan tarvitse sieltä enää pentujani etsiskellä.


Saaga Ukontytär muutti isänsä luo ja hänellä on siellä myös seurana Taiga.


Sulo "Ketunpoika" muutti Mäki-Mattiin ja lähtee jo heti huomenna tallille tapaamaan uutta hevosperheenjäsentään.



Palvelusväki jäi taas ikkunan taakse kanssani katsomaan pentujen lähtöä. Kyllä se oli palvelusväelle ihan yhtä herkkä hetki kuin eilenkin...



Lumo jäi Palvelusväen ja muun lauman seuraksi meille tänne kotiin. Lumo osoittautui kyllä vähän rasittavan riippumattomaksi laumastaan heti ensimmäisellä lenkillä, mutta oppi kyllä melkein saman tien mitä herkkupussin rapina tarkoittaa. Hyvä, että on perso herkuille niinkuin me muutkin lauman jäsenet. Sillä pääsee pitkälle!

Kotini on kovin hiljainen nyt ja lenkiltä tullessa juoksinkin heti ensimmäiseksi pentulaan ihmettelemään, mutta sitten muistinkin, että pentunihan ovatkin nyt uusissa ihanissa kodeissaan, jännittävä seikkailu edessä jokaisella.
Toivotan jokaiselle pennulleni ihania, lokoisia koiranpäiviä uudessa laumassa.
Ikävään auttaa aina ajatus, että näemme ehkä ihan piankin ja viimeistään kaikki ovat koolla pentutapaamisessa!

Mörrillä ja Lukalla menee muuten kuulemani mukaan hienosti uusissa kodeissa :) Onkin ihanaa kuulla aina pentujen kuulumisia ja nähdä kuvia. Ajattelinkin vastaisuudessa jotenkin järjestää niin, että heidän kuulumisensa pääsevät tähän blogiin vastaisuudessakin.