Islan koiruuksia
Suomenlapinkoiraäidin ja hänen pentujensa mietteitä ja elämää
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Minulla on oma blogi!
Heippa vaan teille kaikille!
Emäntä on päättänyt aloittaa kirjoittamaan minulle ihan omaa blogia, kaikki metkut ja touhut löytyvät siis http://suomenlapinkoira-luka.blogspot.fi
Lipaisut lukijoille!
Luka
Emäntä on päättänyt aloittaa kirjoittamaan minulle ihan omaa blogia, kaikki metkut ja touhut löytyvät siis http://suomenlapinkoira-luka.blogspot.fi
Lipaisut lukijoille!
Luka
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Se oli vuosi 2012
Pitkästä aikaa emäntä
asettautui nyt koneen ääreen ja naputtelee kuulumiseni teillekin :)
Joulu oli yhtä hulinaa emäntä kantoi kasseja töiden jälkeen kotiin ja
paketoi niitä. Ja minä vähän tätä hommaa ihmettelin, kun lelujen ja
luiden ympärille piti laittaa paperia ja nauhaa? Kuitenkin isäntäväki
nyt on ahkerasti kantanut kameraa mukana lenkeillä ja missä kaikkialla
olemmekaan käyneet :)
Joulu meillä meni isäntäväen molempien vanhempien luona. Ensimmäisenä kävimme isännän vanhempien luona pyörähtämässä, mistä sain ensimmäisen joulu pakettini ja vähän joulu herkkuja :)
Sitten menimme emännän vanhempien luokse, jossa vietimme loppu illan. Siellä "mummo" oli tehnyt omat joulu herkut - poron luita ja lihaa! Tämä oli maailman parasta herkkua naminami :)
Kun paketit oli jaettu oli aika availla niitä - en kuitenkaan ymmärtänyt, että paperi olisi pitänyt repiä. Jolloin emäntä vähän avusti minua. Olin innoissani tästä todella isosta luusta! Kimmeää haukuntaakin samalla tuli ja kantelin tätä ylpeänä pitkin huushollia :D Lisäksi sain muitakin herkkuja ja pari mukavaa leluakin.
Herran jestas on todella paljon asiaa, joten varautukaa lukemaan ;) Joulun jälkeen emäntä varasi työkaverinsa kanssa meille agilitykentän Musti ja Mirri Areenalta! Voi tätä intoa putkea hyppyä ja putkea!! Meillä alkaakin peruskurssi kohtapuoliin, joten pitää vähän harjoitella kun alkeiskurssia emme ole käyneet, mutta harjoittelu tekee mestarin vai mitä? ;)
Kaiken tämän joulun ja
agility huuman jälkeen iski uusi vuosi!! No eipä tuo ollut niin paha
mitä olisi voinut kuvitella. Sieltä täältä aina kuulu pauketta ja
välähdystä, mutta minä tykkäsin painia nalle puhin kanssa ja puuhailla
vähän omia:) Kuitenkin pahimpaan pauke aikaan kuuntelin, että mitä tuo
on ja takapihallakin isäntäväen kanssa kävimme vähän kurkkailemassa.
Kävimme loppu illasta emännän vanhempien luona, jolloin lähdin mukaan
katsomaan näitä raketteja. Hauskaahan tuoli oli, raketti kun lähti
kohti taivasta päätäni aina nostin ja katselin hetken aikaa :)
Tässä minä olen pihalla katsomassa raketteja :)
Ja
kaiken tämän lisäksi me täytimme vuoden heti joulu aaton jälkeen! Emäntä
teki minulle kakun ja sain muitakin herkkuja sinä päivänä:) Kakku oli hyvää, siinä oli raksuja sisällä ja lihamureketta ympärillä ja raksuja vähän siellä täällä koristeena, todella hyvin maistu :))
Tässä teille vähän taas lukemista savolaispojalta :)
T. Hiittanan Loitsu - Luka
Uusi vuosi, uudet kujeet!
Olin niin suunnitellut, että kerron täällä teille kaikille laumani kuulumisia ja laitan oikein ihania talvisia kuviakin, mutta aina kun palvelusväki ehti ulos kanssamme olikin liian pimeää ja lopulta se kameran objektiivin tarkennusmoottorikin otti ja hajosi, joten se niistä kuvista sitten. Onneksi joitakin hassuja kuvia ehdittiin napata.
Mutta on minulla kuulumisia kuitenkin. Joulun aika oli huisketta ja hulinaa. Minä nuorinkin pääsin lahjaostoksille, mutta saattoi olla viimeinen kerta, koska en voinut vastustaa Mestarin herkun ostoskassista tulevaa tuoksua ja niinpä palvelusväen piipahtaessa eräällä ovella lahjoja viemässä söin kokonaisen jättikimpaleen aatoksi varattua Valma Brie juustoa. Todistusaineistoksi jäi vain pala elmukelmua penkille, rasvaläntti ja juustorantuja auton penkkiin. Hups! Palvelusväki oli varsin pahoillaan viimeistään siinä vaiheessa kun uusintakäynti kaupassa paljasti, että kyseinen juusto oli loppuunmyyty.
Taika ja Islakin eivät halunneet jäädä huonommalle, joten Turussa he keksivät pistää päänsä yhteen kassiin ja söivät sieltä sen mitä kinkusta oli jäänyt jäljelle, mikä ei onneksi ollut paljon.
Saimmehan me pakettejakin. Varsinkin minä, kun oli ne synttäritkin. Erityisen innostunut olen uusista leluistani. Kanniskelen meinattain aina lelua suussani, kun oikein innostun. Tämä on palvelusväen mielestä suotavampaa kuin se, että hampaillani näykin jonkun kättä. Taika ymmärtää pakettien päälle eniten meistä. Hän jo etukäteen osasi haistella ja tutkia, mikä mahdollisesti olisi hänen pakettinsa. Minä en oikein taitanut tätä hommaa vaan vahingossa pureskelin auki paketin jossa oli saunatyyny! Taika löysi ne paketit joissa oli siansaparoita ja muita herkkupaloja.
Palvelusväki vähän jännitti uutta vuotta, koska Isla ei tykkää paukkeesta ja välähdyksistä. Niinpä pääsimme päivällä juoksemaan ja leikkimään Santun kanssa Kuusaassa. Santtu on rotikan ja saksanpaimenkoiran sekoitus ja meillä oli kivat leikit, kun olemme aikalailla saman ikäisiä. Ulkona ei sitten enää myöhemmällä illalla käyty kuin pienillä pissalenkeillä. Kaihtimet olivat kiinni ja pelvelusväki katsoi elokuvia, jotta saatiin muitakin äänia taloon. Ja kyllähän se Isla kauhistui ulkona, kun kuuli ja näki muutaman räjähdyksen. Minä en ymmärtänyt miksi hän lähti vetämään heti takaisin sisälle, mutta otinpahan sitten mallia ja tein samalla tavalla. Pitänee ensi kerralla lähteä opettelemaan raketteihin suhteutumista Mörrin kaveriksi, hän kun ei ollut niistä kuulemma moksiskaan. Mörrin kanssa pääsinkin sitten leikkimään heti vuoden ensimmäisenä päivänä ja meillä oli iloinen jälleennäkeminen niinkuin aina.
Palvelusväki ajatteli muuten ilmoittaa minut Korpilahden koiranäyttelyyn maaliskuussa, niin kuulisivat viimein mitä tuomarilla on minusta sanottavaa... Onneksi ehdin menneenä vuonna osallistua lappalaiskoirien koirakouluun muutamia kertoja. Tosin sitten sain kettukapin enkä enää saanut osalistua kouluun. Luoja kiitos siitä kapista päästiin. Palvelusväestä tuli aivan neuroottinen rapsuttelun suhteen ja ne kyttäsivät jokaista raapaisuani pitkän aikaa vielä kapin jälkeenkin. Toivotankin teille oikein hyvää ja kettukapitonta alkanutta vuotta! Muistakaa käydä uusimassa rokotukset ja vaihtakaa pentunappulat aikuisten nappuloihin (esim. Royal Canin Medium Adult) viimeistään nyt kun saavutimme vuoden iän!
Mutta on minulla kuulumisia kuitenkin. Joulun aika oli huisketta ja hulinaa. Minä nuorinkin pääsin lahjaostoksille, mutta saattoi olla viimeinen kerta, koska en voinut vastustaa Mestarin herkun ostoskassista tulevaa tuoksua ja niinpä palvelusväen piipahtaessa eräällä ovella lahjoja viemässä söin kokonaisen jättikimpaleen aatoksi varattua Valma Brie juustoa. Todistusaineistoksi jäi vain pala elmukelmua penkille, rasvaläntti ja juustorantuja auton penkkiin. Hups! Palvelusväki oli varsin pahoillaan viimeistään siinä vaiheessa kun uusintakäynti kaupassa paljasti, että kyseinen juusto oli loppuunmyyty.
Taika ja Islakin eivät halunneet jäädä huonommalle, joten Turussa he keksivät pistää päänsä yhteen kassiin ja söivät sieltä sen mitä kinkusta oli jäänyt jäljelle, mikä ei onneksi ollut paljon.
Saimmehan me pakettejakin. Varsinkin minä, kun oli ne synttäritkin. Erityisen innostunut olen uusista leluistani. Kanniskelen meinattain aina lelua suussani, kun oikein innostun. Tämä on palvelusväen mielestä suotavampaa kuin se, että hampaillani näykin jonkun kättä. Taika ymmärtää pakettien päälle eniten meistä. Hän jo etukäteen osasi haistella ja tutkia, mikä mahdollisesti olisi hänen pakettinsa. Minä en oikein taitanut tätä hommaa vaan vahingossa pureskelin auki paketin jossa oli saunatyyny! Taika löysi ne paketit joissa oli siansaparoita ja muita herkkupaloja.
Palvelusväki vähän jännitti uutta vuotta, koska Isla ei tykkää paukkeesta ja välähdyksistä. Niinpä pääsimme päivällä juoksemaan ja leikkimään Santun kanssa Kuusaassa. Santtu on rotikan ja saksanpaimenkoiran sekoitus ja meillä oli kivat leikit, kun olemme aikalailla saman ikäisiä. Ulkona ei sitten enää myöhemmällä illalla käyty kuin pienillä pissalenkeillä. Kaihtimet olivat kiinni ja pelvelusväki katsoi elokuvia, jotta saatiin muitakin äänia taloon. Ja kyllähän se Isla kauhistui ulkona, kun kuuli ja näki muutaman räjähdyksen. Minä en ymmärtänyt miksi hän lähti vetämään heti takaisin sisälle, mutta otinpahan sitten mallia ja tein samalla tavalla. Pitänee ensi kerralla lähteä opettelemaan raketteihin suhteutumista Mörrin kaveriksi, hän kun ei ollut niistä kuulemma moksiskaan. Mörrin kanssa pääsinkin sitten leikkimään heti vuoden ensimmäisenä päivänä ja meillä oli iloinen jälleennäkeminen niinkuin aina.
Palvelusväki ajatteli muuten ilmoittaa minut Korpilahden koiranäyttelyyn maaliskuussa, niin kuulisivat viimein mitä tuomarilla on minusta sanottavaa... Onneksi ehdin menneenä vuonna osallistua lappalaiskoirien koirakouluun muutamia kertoja. Tosin sitten sain kettukapin enkä enää saanut osalistua kouluun. Luoja kiitos siitä kapista päästiin. Palvelusväestä tuli aivan neuroottinen rapsuttelun suhteen ja ne kyttäsivät jokaista raapaisuani pitkän aikaa vielä kapin jälkeenkin. Toivotankin teille oikein hyvää ja kettukapitonta alkanutta vuotta! Muistakaa käydä uusimassa rokotukset ja vaihtakaa pentunappulat aikuisten nappuloihin (esim. Royal Canin Medium Adult) viimeistään nyt kun saavutimme vuoden iän!
lauantai 29. joulukuuta 2012
Kuulumisia...
-voi kun se tuo aika on vierähtänyt ja mihin se lie tärvääntynyt?! -olla möllöttelyyn, vähän näytelmiin, jouluakin kerittiin vietellä ja tietenkin synttärit :)
Seinäjoella...
Laukaan erkkarin jälkeen kisasimme Seinäjoella ja Sulon kanssa itsenäysyys päivänä Valkeakoskella, tapasimme siellä myös sisaruspuolia ja suunittelimme jos porukalla Ukko iskän jälkeläisryhmän joskus kasaisimme, niin samiksia olimme. Tosin mehän ois haluttu enempi leikkiä ja riehua ku edustaa, vaikka kehät menikin mukavasti meiltä.
Sulo veli :)
ihan ite...
sisaruspuolia Tiitu&Sisu
Perheemme Sisu poika reissasi kuitenkin vielä messariinkin oikein isoihin näytelmiin, me muut jäätiin kotiin "mummon" hoiviin ja mikäs sen kivempaa ku vähän höykyttää "isovanhempia"...
Niin sitten tulikin tää joulu hössötys, mä pääsin mannekiiniksi -se olikin ihan hauskaa mähän kellin ja posetin parhaani mukaan ku mamma kehu ja heitteli namejakin väiin... mun kuvia ne sitten jakeli ympäriinsä -missä lie mun provikat???
-jäitä meille on odoteltu että pääsisi juoksentelemaan vapaana rannalla turvallisesti ja johan niitä sen verta tuli että uskalti emäntä meidät päästää kilpasille...
Kummaa porukkaa kyllä noi porukat ku raahas ulkoa puunkin mukaan -jotain vitsailivat sisävessasta koirillekin mut -hei mä olen tyttö en mä nosta koipea...
-piti sitä sit ihmetellä valoja ja kimmeltäviä palloja -ja joku hassu partasuu kävi, mikähän lie kuvitteli olevansa, kävin mä sitä nuuhkasemassa mut ei se antanu mulle ees keppiään...
Iskän kaa ihmeteltiin missä meidän paketit...
-löytyhän ne ja paketista sentäs namusia paljastu.
-synttäreitä siinä sitten kanssa vieteltiin -kakkua en mä saanu tälläkertaa mut herkkuluun... siitä olikin vähän pidempi ilo kun sai kaluta pitkin päivää...
Mut hei kamut koitetaas treffata uudenvuoden tullen ja älkäähän pelätkö raketteja!
Näkymisiin ja kuulumisiin Saaga Ukontytär
tiistai 23. lokakuuta 2012
Erkkarit ja perhe tapaaminen
Noniin, vihdoin ja viimein koko perheeni pääsi jälleen näkemään. - viimeksihän olen nähnyt kaikkia sisaruksiani yhtä aikaa pentulassa, joten voi tätä riemua mikä meillä oli! :)
Ensimmäiset viralliset näyttelyni Laukaalla meni tosi hyvin. Minä, Sulo ja Saaga saimme kaikki EH-merkkinät!! :)
" Voimakas rakenteinen ja vahva piirteinen uros, jolla on myös erittäin vahva rakenteinen uroksen pää vahva kuono osa, hyvät mittasuhteet. tänään esiintyi hieman tuhdissa kunnossa, hyvä takaosan rakenne, erinomainen turkki, vilkas käytös, erittäin hyvin halussa."
Kun kehät olivat ohi suuntasimme Sulon isäntäväen luokse odottelemaan, että muut sisarukset tulisivat meidän kanssa temmeltämään!
Odotus palkittiin ja kun lähimme takaisin ajamaan Laukaata kohti, siellä olivat jo isä, äiti ja siskot meitä odottelemassa! Pikkuveli Mörri tuli heti perästä päin :)
Isäni Ukko ja pikkusisko Lumo |
Pikkuveli Sulo ja Lumo |
Minun ja äidin virallinen yhteiskuva :) |
Koko konkkaronkka kasassa! |
Minä ja veljeni Mörri |
"päästäkää minutkin leikkimään!!" |
Vauhdikasta menoa kerrakseen! Eihän meistä saatu kunnolla tuolla metsästä kimppakuvia, kun juoksimme jokainen eri suunnissa :D
Tunnit kuluivat tosi nopeasti, kun saimme vapaana juoksennella metikössä - ja oli aika lähteä takasin kotiin.. Vähän haikeilla mielillä autoon hyppäsin, mutta saman tien simahdin ja heräsin vasta kun olimme taas kotona.
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Kuvina viime ajan tapahtumia
Hei taas pitkästä aikaa!
Ollaan emännän kanssa agilityssa agitiivisesti nyt käyty ja alkaa putki hommat olemaan jo hanskassa ;) Muutenkin minulla menee todella mukavasti, - uusia koirakamujakin olen saanut, olen päässyt nauttimaan syksyn ihanan viileistä päivistä ja nyt ollaan vähän harjoiteltu minun ensimäisiin näyttelyihin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)